Kuntauudistukselle on syynsä

21.02.2012 11:10

Kuntauudistus on ehditty monella suulla jo lytätä ja omin käsin repiä, ennen kuin asiaan on yhtään pidemmälle maltettu perehtyä. Tämä hallitus, niin kuin keskustajohtoinen edeltäjänsäkin, on ilmaissut huolensa siitä, kuinka muutaman vuoden päästä pystytään turvaamaan ihmisille heidän tarvitsemansa peruspalvelut. Siksi kuntarakennetta on voitava tarkastella kriittisestikin.

Kuntauudistuksen tarkoituksena on nimenomaan saada turvatuksi ihmisille laadukkaat ja kohtuullisen lähellä olevat palvelut jatkossakin, kun veronmaksajien määrä vähenee. Etelä-Savossa talouden ja sairastavuuden tunnusluvut ovat vielä muuta maata karummat, joten aikaa esitysten repimiseen ei ole.

Suomalainen terveyskeskusjärjestelmä on ollut kansallinen lippulaivamme, jota on ihasteltu ympäri maailmaa. Kaikille kuntalaisille avoimena ja edullisena, joillekin jopa maksuttomana, se on tarjonnut mahdollisuuden saada apua ja hoitoa varallisuudesta riippumatta. Ammattitaitoisilta terveyskeskuslääkäreiltä on saatu jatkolähetteitä erikoissairaanhoitoon eli esimerkiksi Mikkelin keskussairaalaan.

Viime vuosina moite julkista terveydenhuoltoa kohtaan on kasvanut. Kansalaiset kritisoivat ajanvarauksen hankaluutta, hoitoon pääsyn kestoa ja jatkotoimenpiteiden viipymistä. Lääkäreiden tiuha vaihtuvuus etenkin terveyskeskuksissa on koettu palvelua heikentävänä asiana. Lääkäripula on ollut eteläsavolaisten riesana pitkään. Kunnat ovat olleet pakotettuja palkkaamaan yksityisiä keikkalääkäreitä, joiden sitoutuminen alueeseen tai potilaisiin on luonnollisestikin vähäistä ja kunnat ovat maksaneet ulkoistetusta toiminnasta enemmän kuin se omana työnä olisi maksanut.

Lääkärit itse kokevat hankalana ja ammatillisesti epätyydyttävänä työskentelyn ilman kollegaa ja liian pienessä yksikössä. Suurempien terveyskeskusalueiden muodostaminen voisi olla ratkaisu lääkäripulaan ja sitä kautta myönteinen vaikutus koko eteläsavolaisen terveydenhuollon laadun kehittymiseen. Isommalla lääkäriporukalla vahvistettaisiin terveyskeskuksen laadun pysyminen korkealla, kun kollegiaalinen apu on helposti käytettävissä ja mahdollisuus tehtävien ja toimipisteiden kiertoon olisi luontevaa.

Terveyskeskusten maine ja rooli on palautettava. Niistä on tehtäviä houkuttelevia työpaikkoja niin lääkäreille kuin muullekin henkilökunnalle. Suomalaiset ovat arvostaneet julkista terveydenhuoltoa. Tehdään palvelus seuraavallekin sukupolvelle;säilytetään terveyskeskusten laatu ja saatavuus, pysäytetään rahantekokoneilta vaikuttavat, julkisen terveydenhuollon kustannuksella palvelujaan tarjoavat kansainväliset yksityiset palveluntarjoajat.

Hallinnollisesti ison terveyskeskuksen muodostaminen mahdollistaisi sivupisteiden ammatillisen osaamisen säilymisen ja asiakkaiden terveyspalvelujen säilymisen lähellä. Nyt toimintansa aloittanut Seutu Sote on oikea askel tähän suuntaan, mutta sisältää yhä liikaa byrokraattisia raja-aitoja.

Kuntauudistuksen kylkiäisenä pääsemme ottamaan kantaa myös siihen, kuinka nämä terveyspalvelut tullaan kahdeksan vuoden kuluttua (v. 2020) järjestämään nykyistä edullisemmin, tehokkaammin ja paremmin siten, että lähtökohtana on asiakkaan tarve. Siksi tämä kuntauudistus ja -rakennekeskustelu on nyt käytävä perin pohjin.

Länsi-Savo 21.2.2012

Kansanedustaja Pauliina Viitamies kysyy hallitukselta turvaako Kelan kilpailutuskäytännöt reumasairaiden hoidon laadun

14.02.2012 16:17

Tiedote 14.2.2012

Kansanedustaja Pauliina Viitamies (sd.) on jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen Kelan hankinta- ja kilpailutuskäytäntöjen kohtuullisuudesta reumasairaiden laadukkaissa ja alueellisesti kattavissa hoidoissa.

Kuntoutuskeskus Apila on Heinolan reumasairaalan konkurssin jälkeen ainoa tulehduksellisten reumasairauksien kuntoutukseen erikoistunut osaamiskeskus Suomessa. Se on saanut paljon myönteistä palautetta reumakuntoutujilta kuntoutuksen ammattitaitoisuudesta. Kuntoutuskeskus Apila ei ole kuitenkaan saamassa toiminalleen jatkoa Kelan hylättyä tarjouksen kohtuuttoman pienen muotoseikan vuoksi.

Viitamies toteaa, että tyytymättömyys Kelan hankinta- ja kilpailutuskäytäntöjä kohtaan on ollut pitkään suurta sekä palveluntuottajien että asiakkaiden keskuudessa. Markkinaoikeuteen tehdään vuosittain suuri määrä Kelaa koskevia valituksia. Julkisia hankintoja koskeva lainsäädäntö on epäselvää, ja etenkin lain tulkinta ja soveltaminen kilpailutuksissa on viety Kelassa kohtuuttomuuksiin.

Kansanedustaja Pauliina Viitamies vaatii hallitukselta toimia lapsensurmien ehkäisemiseksi

16.01.2012 18:37

TIEDOTE 12.1.2012

Kansanedustaja Pauliina Viitamies (sd.) on tehnyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen vanhempien tekemistä lapsensurmista. Suomessa tapetaan vuosittain viisi lasta 100 000 lasta kohden, kun Ruotsissa luku on 0,6. Suomi on myös lasten pahoinpitelytilastoissa erittäin korkealla sijalla. Suomessa pahoinpidellään arviolta 50 000 lasta vuosittain.

Eniten tapetaan vauvoja ja alle kouluikäisiä lapsia. Surmiin liittyy vanhempien masennusta, alkoholismia, eroahdistusta ja muita vastoinkäymisiä. Yhtä selittävää tekijää ei ole, mutta Viitamies huomauttaa, ettei myöskään yhtään hyväksyttävää syytä.

Suomessa tapetaan enemmän ihmisiä kuin missään Länsi-Euroopan maassa. Suomalaisnaiset tekevät itsemurhia kymmenenneksi eniten koko maailmassa. Miehet ovat sijalla 15. Tuloerojen kasvu, syrjäytyminen sekä koulu- ja työpaikkakiusaaminen ovat lähes päivittäisiä puheenaiheita. Näyttää siltä, että suomalainen yhteiskunta voi todella huonosti.

Kansanedustaja Pauliina Viitamies: turvakotipalvelut lakisääteiseksi

22.12.2011 14:41

Tiedote 22.12.2012

Turvakotipalvelut ovat tulossa kuntien lakisääteiseksi tehtäväksi. Tämä käy ilmi peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardsonin vastauksesta kansanedustaja Pauliina Viitamiehen kirjalliseen kysymykseen turvakotipalveluiden alueellisesta kattavuudesta ja rahoituksesta.

Lakisääteisyys sisältyy parhaillaan valmisteltavana olevaan sosiaalihuoltolain kokonaisuudistukseen. Kunnille tulisi tällöin valtionosuus toiminnan järjestämiseksi. Alueellisesti turvakotitoiminta kehittyisi siten, että kunnat kantaisivat vastuun toiminnasta yhteistyössä olemassa olevien turvakotien kanssa.

Turvakoti on tarkoitettu lähisuhdeväkivallasta kärsiville tilapäiseksi pakopaikaksi ja palvelun kysyntä on jatkuvassa kasvussa.

Euroopan neuvoston suosituksen mukaan Suomessa pitäisi olla turvakotipalvelussa 530 perhepaikkaa, kun niitä on nyt 123.

Kansanedustaja Pauliina Viitamies pitää ensi vuoden budjettia oikeudenmukaisuutta lisäävänä

21.12.2011 11:37

Tiedote 20.12.2011 

Vuoden 2012 budjetti korostaa oikeudenmukaisuutta ja vähentää eriarvoistumista Suomessa. Kansanedustaja Pauliina Viitamies muistuttaa, että tämä oli yksi SDP:n tärkeimmistä vaalitavoitteista.  SDP:n päämääränä on vähentää ihmisten pitkäaikaista riippuvuutta toimeentulotuesta ja korottaa ensisijaisia etuuksia. Hallitus teki historiallisen 120 euron korotuksen työttömyysturvan peruspäivärahaan ja työmarkkinatukeen ensi vuoden alusta. Asumistuen tulorajaa nostetaan työttömyyspäivärahan korotusta vastaavasti. Tällöin työttömän asumistuki ei vähene, vaan peruspäivärahan korotus tulee aidosti käyttöön.

Köyhyyttä ja syrjäytymistä ehkäistään myös toimeentulotuen tason nostolla. Toimeentulotuen perusosaa nostetaan kuudella prosentilla ja yksinhuoltajien toimeentulotuen perusosaa 10 prosentilla, mikä parantaa myös viimesijaisen sosiaaliturvan varassa olevien taloudellista tilannetta. Hallitus kiinnittää huomiota tulo-, hyvinvointi- ja terveyseroihin. Peruspalveluita vahvistetaan ja uudistetaan, turvataan ihmisarvoinen vanhuus sekä panostetaan sosiaalisten ja terveydellisten ongelmien ennaltaehkäisyyn.

Työvoimapolitiikan kärkeen on nostettu nuoret ja pitkäaikaistyöttömät. Nuorten työttömyyteen puututaan takaamalla jokaiselle alle 25-vuotiaalle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Nuorten yhteiskuntatakuu tulee voimaan vuonna 2013.

Viitamies pitää tässä taloudellisessa tilanteessa hallituksen painopisteitä onnistuneina, vaikka työllistämisrahoitus on kokonaisuutena riittämätön. Budjetin painotuksilla luodaan luottamusta tulevaisuuteen ja taataan erityisesti nuorille mahdollisuudet pysyä yhteiskunnan rakennemuutoksessa mukana.

Palveluviidakossa

15.12.2011 11:33

Palveluista puhutaan paljon. Ihmiset tarvitsevat palveluita. Teoriassa julkiset palvelut toimivat ja lunastavat olemassaolonsa. Joskus tuntuu siltä, kuin jokainen on tyytyväinen yhteiskunnan tarjoamiin palveluihin niin kauan kunnes joutuu itse niihin turvautumaan. Sitten alkavat ongelmat.

Sosialidemokraattien määrätietoisen ja vuosikymmeniä kestäneen työn tuloksena on rakennettu suomalainen menestystarina, hyvinvointiyhteiskunta. Sen oleellisena osana ovat julkiset, kaikille tarkoitetut, verorahoin kustannetut ja maksuttomat tai ainakin edulliset terveyspalvelut.

Terveys- ja hoivapalveluiden kenttä on viime vuosina pirstaloitunut rajusti. Aikaisemmin nämä palvelut järjestettiin yksinomaan kunnan toimesta, mutta nyttemmin kunnat ovat kilpailuttaneet, ulkoistaneet ja yksityistäneet sekä terveydenhuoltoaan että erilaisia hoivapalveluita.

Uusien toimintatapojen löytäminen on ollut osittain taloudellisen, osittain toiminnallisen pakon sanelemaa. Moniin kunnan virkoihin ei ole saatu päteviä ammattilaisia ja toisaalta ulkoa ostamisen on kuviteltu olevan kunnalle edullisempaa ja tehokkaampaa. Pidemmän aikavälin tarkastelu on osoittanut, että etenkin terveys- ja hoivapalvelujen hinta-laatusuhde on omana tuotantona tehtynä parempi.

Asiakas on joutunut näissä uudelleenjärjestelyissä liian usein sivustakatsojan rooliin. Jo yksistään ajan varaaminen kunnalliseen terveyskeskukseen on monen mutkan takana ja iäkkäille ihmisille usein myös kohtuuttoman vaikeaa. Hoiva- ja hoitopalveluiden kysyntä ja tarjonta ovat moninkertaistuneet myös Etelä-Savossa ja tulee tulevaisuudessa yhä kasvamaan.

Tämän ovat huomanneet myös kansainväliset pörssiyhtiöt, jotka mielellään ilmoittavat olevansa valmiita laajentamaan toimintaansa juuri meidän maakunnassamme. Monet kunnat ovatkin joutuneet oman toiminnan puuttumisen vuoksi tekemään ostopalvelusopimuksia näiden pörssiyhtiöiden kanssa, jolloin palvelun hinnan ja laadun tarkkailu on omaan tuotantoon verrattuna vaikeampaa.   

Salakavalasti tähän terveys- ja hoivapalvelujen viidakkoon on hiipinyt palvelusetelijärjestelmä. Järjestelmä on markkinamiesten nerokas luomus, jolla verovaroin tuetaan mm. yksityisiä hoivapuolen yrittäjiä. Palveluseteli toimii siten, että asiakkaalle annetaan kunnalta tietyn suuruinen “seteli”, jolla hän on oikeutettu ostamaan tarvitsemaansa palvelua yksityiseltä palveluntuottajalta.

Setelin markkinoijat korostavat asiakkaan valinnanvapautta. Asiakas voi vapaasti valita, mistä tarvitsemansa palvelun ostaa. Aivan. Sellainen asiakas voi valita, jolla on mahdollisuus laittaa palvelun hinnan ja palvelusetelin välinen erotus omasta pussistaan. Asiakas, jolla ei tätä mahdollisuutta ole, ei voi valita yhtään sen enempää kuin tähänkään asti. Korkeintaan hänen valinnanvapautensa on siinä, mistä palvelusta jää kokonaan paitsi.

Kunnan kannalta palvelusetelijärjestelmää markkinoidaan edullisempana vaihtoehtona. Ja se on osittain totta;voidaanhan pienen setelin turvin siirtää apua tarvitsevat kuntalaiset yksityisten palveluntarjoajien armoille ja lopettaa omana tuotantona tehty palvelu. Näillä markkinoilla toimivat viidakon lait eivätkä siellä heikot pärjää. Tämä kehitys on pysäytettävä jokaisessa eteläsavolaisessa kunnassa ja palattava takaisin siihen aikaan, jolloin kunta oli asukkaitaan varten.

Viikko-Vapaus 15.12.2011

Kansanedustaja Pauliina Viitamieheltä lakialoite vainoamisen kieltämiseksi

23.11.2011 11:35

TIEDOTE 23.11.2011

– Nykyinen lähestymiskielto ei aina riitä pitämään uhkaajaa loitolla vaan usein kieltoa rikotaan. Lähestymiskielto ei rankaise juridisesti uhkaajaa. Vainoamisen kriminalisointi osoittaisi, että sitä pidetään vääränä ja tuomittavana käytöksenä.

Viitamiehen mukaan fyysinen koskemattomuus on suojattu hyvin Suomen rikoslainsäädännössä.

– Sen sijaan psyykkinen hyvinvointi ja koskemattomuus eivät ole saaneet samankaltaista lainsuojaa. Sekä psyykkinen että fyysinen hyvinvointi ja koskemattomuus on jokaisen kansalaisen perusoikeus. Lakialoitteen onkin allekirjoittanut yli 100 kansanedustajaa, joten valiokunnan on otettava se käsittelyynsä.

Vainoamisella tarkoitetaan tarkoituksenmukaista, toiseen henkilöön toistuvasti kohdistuvaa, ei-toivottua käyttäytymistä, joka aiheuttaa pelkoa tai jota perustellusti voidaan pitää pelottavana. Kun vainoaminen heikentää olennaisesti uhrin psyykkistä ja fyysistä hyvinvointia, se rikkoo tätä perusoikeutta. Suuri osa vainoamisista liittyy parisuhteeseen, missä ne myös jatkuvat pisimmän aikaa. Muita vainoamistapauksia ovat esimerkiksi vanhempien ja lasten väliset ongelmat tai ammatin tuomat tilanteet.

Vainoaminen on kriminalisoitu 10 Euroopan unionin jäsenvaltiossa – Itävallassa, Belgiassa, Tanskassa, Saksassa, Irlannissa, Italiassa, Maltalla, Hollannissa, Isossa Britanniassa ja Ruotsissa, missä laki astui voimaan 1.10.2011 – sekä kaikissa Yhdysvaltain osavaltioissa, Australiassa, Uudessa Seelannissa, Japanissa ja Kiinassa. Näiden maiden lisäksi laki vainoamisesta on valmisteilla ainakin Islannissa ja Etelä-Afrikassa.

Murheellisten laulujen maa

17.11.2011 10:10

Muutama vuosikymmen sitten puki yllä olevan otsikon sanoihin rockyhtye Eppu Normaali suomalaisen miehen ja hänen perheensä synkimmän kuvan. Laulussa sanotaan mm. ” Se miehen epätoivoon ajaa, kun halla viljaa korjaa. Keskeltä kylmän mullan hiljaa kylmä silmä tuijottaa, kun kirves kohoaa“. Laulun sanoma on ikävä kyllä edelleenkin ajankohtainen.

Perheväkivalta on liian monen ihmisen todellisuutta liian usein. Saamme jatkuvasti lukea tiedotusvälineistä toinen toistaan hirveämmistä perhetragedioista, joiden syitä ja seurauksia emme me ulkopuoliset voi mitenkään käsittää. Väkivalta voi kohdistua puolisoon, ex-puolisoon, lapsiin tai muihin sukulaisiin. Iäkkäät vanhemmatkaan eivät ole turvassa omilta lapsiltaan.

“Keskeltä kumpujen, mullasta maan isät ylpeinä katsovat poikiaan. Työttömyys, viina, kirves ja perhe. Lumihanki, poliisi ja viimeinen erhe”. Kaikkien tutkimusten ja yleisen elämänkokemuksen mukaan tiedämme, että suurin osa perheväkivaltatapauksista tehdään alkoholin vaikutuksen alaisina. Päihteidenkäyttö sen sijaan kasvaa perheen talousvaikeuksien myötä. Kierre voi johtaa Eppujen kuvaaman kaltaiseen tilanteeseen. 

Se, mitä me yhdessä voimme tehdä perheväkivallan kitkemiseksi, on asiasta julkisesti puhuminen ja selkeiden yhteiskunnallisten epäkohtien korjaaminen. Osittain siksi tämäkin kirjoitus on kirjoitettu.

Perheväkivalta on kaikkien osapuolten kannalta surkeaa. Häpeä kodin seinien sisäpuolella tapahtuneista väkivallanteoista on niin suurta, että siitä ei haluta ulkopuolisille puhua. Tässäkin asiassa pätee vanha totuus siitä, että jaettu murhe on puolitettu murhe. Yhteiskunnan palvelut lähisuhdeväkivaltaa kokeneille ovat vuosikymmenten aikana kehittyneet, mutta parantamista on yhä.

Turvakodit ovat olleet monen perheen pelastus. Sinne on voinut hakeutua silloin, kun tilanne kodissa muuttuu liian vaaralliseksi. Turvakoteja ei kuitenkaan ole tällä hetkellä riittävästi. Moni eteläsavolainen perhe joutuu pakenemaan yön selkään talvipakkasellakin, koska maakunnassa ei ole ainuttakaan turvakotia. Näin ei voi enää jatkua.

Tekemäni valtuustoaloite turvakodin perustamiseksi Mikkeliin sai lähes kaikkien kaupunginvaltuutettujen tuen ja siksikin se on syytä ottaa talousarviovalmistelussa huomioon. Etelä-Savo ei ole sellainen onnela, kuin me joskus kuvittelemme sen olevan. Myös meillä on perheitä, jotka kohtaavat kodeissaan väkivaltaa  ja heilläkin tulisi olla mahdollisuus paeta lumihangen sijaan turvalliseen paikkaan. Edes yksi turvakoti tulisi jokaisessa maakunnassa olla.

Länsi-Savo 14.11.2011